8. LUOKKA: MINÄ JA MEDIA

KIRJOITUSTEHTÄVÄ: MEDIA JA MINÄ

Kirjoita noin 200 sanan teksti, jossa pohdit omaa mediankäyttöäsi. Käytä apuna mediapäiväkirjaasi ja aiemmin tässä jaksossa tekemiäsi tehtäviä. Käsittele esimerkiksi seuraavia asioita:

• Kuinka paljon ja millaisia medioita käytät?
• Mitkä asiat sinua kiinnostavat ja miksi?
• Mitä teet eri medioiden parissa?
• Voisitko elää ilman mediaa?
• Miten media vaikuttaa elämääsi?
• Vertaa omaa mediankäyttöäsi kavereiden tai perheenjäsentesi mediakulutukseen.

 

8. LUOKKA: MEDIAKANSIO

MIKÄ ON MEDIAKANSIO?

Kasiluokan kevät alkaa mediajaksolla, jonka aikana jokainen kokoaa oman mediakansion. Mediajaksosta ei järjestetä koetta, vaan saat arvosanan mediakansiostasi ja tuntiaktiivisuudesta. Tee työ siis huolella!

Mediakansio sisältää seuraavat työt:

1. Mediapäiväkirja 
2. Uutisseuranta 
3. SOME-ryhmätyö
4. Media ja minä -teksti

Palauta valmis mediakansio opettajalle:

• 8B to 16.2.2017
• 8A pe 17.2.2017

 

 

8. LUOKKA: UUTISSEURANTA

OHJEET: 

Seuraa Satakunnan Kansan uutisia viiden päivän ajan. Jos kotiisi ei tule Satakunnan Kansaa, voit hakea lehden joka päivä äidinkielenluokasta. Kirjoita uutisseuranta päiväkirjamuotoon. Jaa tekstisi kappaleisiin ja muista kirjakieli. 

Sisältö (kirjoita alla olevat asiat joka päivä):

1. Kirjoita alkuun päivämäärä 

2. Ensimmäinen kappale: Tutustu paikallisuutisiin ja kotimaan uutisiin. Kirjoita ensimmäinen kappale, jossa kerrot, mikä on päivän tärkein uutinen Satakunnassa TAI kotimaassa. Kerro lyhyesti uutisten sisältö. Pohdi myös sitä, onko uutinen paikallinen vai valtakunnallinen. Kerro, mitä ajatuksia uutinen sinussa herättää. Muista mainita uutisten otsikot ja sivunumerot (Trumpin kielto aiheutti kaaoksen rajoille ja kentille, s. 14-15).

3. Toinen kappale: Tutustu ulkomaan uutisiin. Kirjoita seuraava kappale, jossa kerrot, mikä on päivän tärkein ulkomaan uutinen. Kerro, mitä ajatuksia uutinen sinussa herättää. Tutki ja pohdi myös mistä maista ja maanosista lehdessä uutisoidaan.

4. Kolmas kappale: Etsi lehdestä nuoria (tai lapsia) koskeva uutinen. Kerro lyhyesti uutisen sisältö. Mitä ajatuksia uutinen sinussa herättää? Muista mainita uutisen otsikko ja sivunumero.

5. Neljäs kappale: Etsi lehdestä yksi hyvä uutinen ja kerro siitä lyhyesti. Miksi valitsit kyseisen uutisen ja mitä hyvää uutisessa mielestäsi on? Muista mainita uutisen otsikko ja sivunumero.

 

 

 

 

 

 

 

 

8. LUOKKA: TUTKI OMAA MEDIANKÄYTTÖÄSI

Selvitä, kuinka paljon vietät aikaa eri medioiden parissa. Tee tehtävät Classroomissa.

1. Laske mediapäiväkirjastasi päivittäinen mediankäyttösi yhteen. Kuinka paljon käytät mediaa päivittäin?

2. Erittele mediankäyttöäsi. Laske, kuinka paljon vietät keskimäärin aikaa jonkin tietyn median (esim. Snapchat) parissa.

3. Tee mediankäytöstäsi pylväsdiagrammi. Merkitse vaaka-akselille median parissa käytetty aika ja pystyakselille medioiden nimet:

• netti
• televisio
• radio
• musiikin kuuntelu
• kirjat
• sanomalehdet
• aikakauslehdet
• elokuvat
• muut (esim. elokuvateatteri)

Piirrä jokaista mediaa kuvaava pylväs oikean korkuiseksi.

4. Piirrä seuraavaksi ympyrädiagrammi siitä, mistä arkipäiväsi koostuu.

5. Vertaa mediankäyttöäsi opettajan antamaan monisteeseen, johon on koottu suomalaisten eri medioihin käyttämä aika vuonna 2015. Mitä huomaat?

6. TEE TESTI! Tee seuraavaksi nettiriippuvuustesti. Minkä tuloksen sait? Oliko tulos yllättävä?

 

 

 

7. LUOKKA: MEDIAN TEHTÄVÄT

1 . Laadi ajatuskartta mediasta. Kirjoita kartan keskelle MEDIA. (Ks. Särmä 7, s. 134-135)

• Erilaiset mediat
• Median tehtävät
• Minun mediani

2. Millaisia tekstejä eri medioissa julkaistaan?

Täydennä ajatuskartan kohta ”Erilaiset mediat”. Listaa medioiden alle niille tyypillisillä tekstilajeilla. Jos et muista mitä tarkoittaa tekstilaji, kertaa asia oppikirjasta sivulta 14. Listaa jokaisen median alle ainakin kolme tekstilajia.

• Pohdi lopuksi: Mihin sijoittaisit luontodokumentin, sarjakuvan ja kuunnelman?

3. Vertaa kahden eri nettisivuston uutisointia. Listaa vihkoosi, mitä yhtäläisyyksiä ja mitä eroja huomaat. Tutki seuraavia sivustoja:

• Yle
• Kaleva

4. Etsi Ampparit-uutissivuston uutisista kolme esimerkkiä:

• tiedonvälityksestä
• elämysten tarjoamisesta

Lähde: Tehtävät 3 ja 4 on lainattu Särmä 7 -kirjan sähköisestä aineistosta.

 

 

 

KOLUMNI OTTAA KANTAA

MIKÄ ON KOLUMNI? Kolumni on sanoma- tai aikakauslehdessä julkaistava lyhyt kirjoitus, jossa kirjoittaja esittää oman mielipiteensä jostakin ajankohtaisesta aiheesta.

KUKA SEN KIRJOITTAA? Kolumnin kirjoittaja eli kolumnisti on usein toimittaja, tutkija tai julkisuuden henkilö. Kolumnisti esitellään usein kolumnin yhteydessä, jotta lukija tietää mistä näkökulmasta kirjoittaja asioita katsoo. Nimen ja kuvan lisäksi mainitaan kolumnistin sähköpostiosoite, jotta lukijat voivat lähettää kirjoittajalle palautetta.

MITÄ AIHETTA SE KÄSITTELEE? Kolumnin aiheet vaihtelevat politiikasta viihteeseen. Kolumni voi olla vakava tai hauska. Kolumnin tyylilajiin kuuluu, että kirjoittajalla on oikeus piikitellä ja esittää olevansa oikeassa.

TEHTÄVÄT:

1. Lue Juha Luotolan kolumni Leo-Pekka, sinä olet tämän vuoden tähti (Satakunnan Kansa, 19.9.2016).

a. Kolumni on mielipidekirjoitus. Minkä mielipiteen Luotolan kolumni sisältää?

b. Tiivistä kolumnin sisältö kahteen virkkeeseen.

2. Lue kolumni ”Ihanaa Facebook, ihanaa!” ja vastaa kysymyksiin:

a. Mitkä kaksi seuraavista väitteistä vastaavat kirjoittajan mielipiteitä:

• Mertarannan selostuksista tehdyt kappaleet ovat surkeita.
• Suomalaiset haluavat pitää itseään sitkeinä.
• Jääkiekon maailmanmestaruus on Sammon ryöstöön verrattava uroteko.
• Facebook nakertaa itsetuntoamme.
• Sosiaalinen media helpottaa yhteisten kokemusten jakamista.

b. Mitä kirjoittaja tarkoittaa sanoessaan, että sosiaalinen media on uusi Kalevala?

c. Mainitse kaksi viimeaikaista tapahtumaa, joista suomalaiset ovat kirjoittaneet innoissaan sosiaalisessa mediassa.

3. Lue Helsingin Sanomissa 18.2.2016 ilmestynyt kolumni ”Kannattaa eläytyä ummikon asemaan” ja tee tehtävät:

a. Vastaa seuraaviin kysymyksiin:

1. Miksi ekaluokkalaisen sanavarasto mahtoi koostua sanoista kuten destroyer, death star ja warrior?
2. Kirjoita Googlen kuvahakuun mind the gap. Miksi kirjoittaja puhuu mind the gap -metrosta?
3. Mikä on ummikko?
4. Mitä tarkoittaa ilmaus Välillemme kohosi näkymätön kielimuuri?
5. Mitä kirjoittaja mahtaa tarkoittaa simultaanitulkilla?
6. Mitä tarkoittavat ilmaukset Kieli on avain ja Kieli on pääsylippu?
7. Mitä tarkoittaa Eu naõ entendo?

b. Tiivistä kolumnin sanoma kahteen virkkeeseen.

 

Lähde: Tehtävä 2 on lainattu Tekstitaituri 9 -oppikirjasta (s. 216-217).

 

 

 

9. LUOKKA: ONKO TÄMÄ TOTTA? TUTKI!

PARITYÖ. Valitkaa toinen alla olevista tehtävistä:

VAIHTOEHTO 1.

Tutustukaa feikkiuutisiin. Mistä feikkiuutisissa on kyse? Valitkaa yksi tekaistuja uutisia julkaiseva sivusto ja perehtykää sen taustoihin. Tehkää ilmiöstä ja sivustosta Google Slides -esitys.

Aloittakaa lukemalla seuraavat tekstit:

• Feikki uutisena -teksti > ks. pdf:n sivu 9–10
• Holokausti on myytti ja muita väitteitä – näin toimii suomalainen vastamedia (1.11.2015). > Jutussa käsitellään MV-lehteä, Verkkomediaa ja Magneettimediaa.

Kootkaa Google Slides -esitykseen seuraavat tiedot:

• Mistä feikkiuutisissa on kyse? Mikä on feikkiuutinen? Entä feikkiuutissivusto?
• Kuka juttuja kirjoittaa?
• Millaisia lähteitä käytetään?
• Kuka on sivun julkaisija?
• Ketkä juttuja lukevat?
• Miten sivu saa rahoitusta?
• Miten sivusto suhtautuu valtamediaan?
• Rikkooko sivusto joitakin Journalistin ohjeita? Miten?

Lisätietoa valeuutissivustoista:

• Mediaetiikan uusi vartija Elina Grundström: ”Suomalainen sananvapaus on uhattuna valesivustojen takia”
• Näin somehuhusta tulee ”totta” – tarkastelussa kolme vastamedian uutista

VAIHTOEHTO 2:

Kuvanlukutaito on yhtä tärkeä kuin lukutaito. Tutkikaa valheellisia uutiskuvia ja kuvanlukutaitoa. Tehkää kuvanlukutaidoista ja esimerkeistä Google Slides -esitys. Miettikää itse, mitä haluatte aiheesta esitellä muille. Aloittakaa tutustumalla seuraaviin aineistoihin:

• Onko kuva totta? (ks. pdf:n sivu 48-49)
• Kuvanlukutaito > hyvä tietopankki kuvanlukutaidosta
• Valheenpaljastaja: Näin tunnistat kuvahuijauksen
• FB-kohu: Vanhuksen ruoka-annos oli huijauskuva

 

Lähde: Vaihtoehto 1 on lainattu Sanomalehtien Liiton materiaalista: Onko tämä totta? Työkaluja lähdekritiikkiin ja median luotettavuuden punnintaan.

8. LUOKKA: MITÄ OVAT VALEUUTISET?

1. Tee Helsingin Sanomien testi Onko kaikki nettiin kirjoitettu totta? ja katso, tunnistatko valesivut. Millaisen tuloksen sait?

2. Mitä ovat valeuutiset? Katso Totta vai ei? -prezi, lue tekstit Osa 2. Feikki uutisena (ks. PDF:stä sivut 16–17) ja Asiantuntija valejutuista: Vietävissä olevia löytyy suuri joukko. Vastaa kysymyksiin:

1. Mistä tunnistaa valeuutisen?
2. Miksi valeuutisia julkaistaan?
3. Toimittajan on suhtauduttava tietolähteisiin kriittisesti. Mitä tämä tarkoittaa?
4. Millaista on eettinen uutisointi?
5. Kohtaatko netissä paljon valheellista tietoa?
6. Mihin medioihin luotat?
7. Mitä medioita pidät epäluotettavina?
8. Miksi valeuutiset kiinnostavat ja miksi niihin uskotaan?
9. Miksi maahanmuutto on suosittu valeuutisten aihe?
10. Pohdi. Miksi uutiseen, joka pönkittää omaa maailmankuvaa, on vaikea suhtautua kriittisesti?

3. Helsingin Sanomissa julkaistiin 1.3.2016 oheinen kirjoitus. Lue teksti ja vastaa kysymyksiin:

1. Ketkä tekstin ovat kirjoittaneet ja miksi?
2. Mikä merkitys tällaisella kannanotolla mielestäsi on?
3. Onko suomalainen media mielestäsi luotettava? Perustele.

Lähteet: Tehtävä 2 on lainattu Sanomalehtien Liiton materiaalista: Onko tämä totta? Työkaluja lähdekritiikkiin ja median luotettavuuden punnintaan. Tehtävä 3 on lainattu Sä osaat -blogista.

 

 

 

 

9. LUOKKA: JULKISUUS ON BISNESTÄ

1. Lue oppikirjan teksti ja perustele seuraavat väittämät vihkoosi.

• Media hyötyy julkisuuden henkilöistä.
• Julkisuuden henkilöt hyötyvät mediasta.

2. Nimeä julkkis,

• jolla on mielestäsi hyvä maine
• joka on joutunut toistuvasti mediakohuihin
• jota ihailet
• jota säälit
• jonka yksityiselämästä et tiedä juuri mitään.

3. Väittelyaiheita:

• Haluaisin olla julkkis. / En haluaisi olla julkkis.
• Julkkisten yksityiselämä on kiinnostavaa. / Julkkisten yksityiselämä ei ole kiinnostavaa.
• Tärkeintä on pysyä julkisuudessa keinolla millä hyvänsä. / Tärkeintä on positiivinen julkisuus.
• Julkkiksen ei tarvitse selitellä tekemisiään. / Julkkiksen on pyydettävä anteeksi, jos hän tekee virheen.
• Julkkiksen täytyy voida kieltää hänen kannaltaan ikävien juttujen julkaiseminen. / Medialla täytyy olla oikeus kirjoittaa myös julkkiksen ikävistä asioista.

Lähde: Tehtävät on lainattu Särmä 9 -oppikirjasta (s. 144).

8. LUOKKA: LEHTIEN TEKSTILAJEJA

Erilaisilla juttutyypeillä on erilainen tehtävä. Uutiset välittävät tietoa ajankohtaisista ja tärkeistä asioista. Kolumnit, arvostelut ja mielipidekirjoitukset taasen ottavat kantaa johonkin asiaan. Kulloisenkin juttutyypin tunnistaa ulkoasusta, kuvavalinnoista, rakenteesta ja kielestä.

1. PARITYÖ: Etsikää oppikirjasta ja netistä määritelmät alla oleville juttutyypeille. Kertokaa tiiviisti ja tarkasti juttutyypin olennaisimmat piirteet. Molemmat kirjoittavat vastaukset omiin vihkoihin.

1. uutinen =
   
2. haastattelu =
   
3. reportaasi =
   
4. hyötyjuttu =
   
5. arvostelu =
   
6. mielipidekirjoitus =
   
7. kolumni =
   
8. pääkirjoitus =
   

Määritelmät kootaan lopuksi Padlet-seinälle:

2. Etsikää Satakunnan Kansasta tai Helsingin Sanomista esimerkki jokaisesta yllä olevasta juttutyypistä (8). Merkitkää vihkoihin lehden nimi ja ilmestymispäivämäärä sekä lehtijutun otsikko ja sivunumero/nettiosoite. Esim.

Satakunnan Kansa, 2.2.2016: ”Yksi kuoli pakettiauton ja kuorma-auton kolarissa Ypäjällä”, s.6

3. Piirrä vihkoosi jana. Aseta kaikki 8 juttutyyppiä janalle sen mukaan, onko niiden tavoite tiedon välittäminen vai mielipiteen ilmaiseminen.

4. Valitse yksi lehtijuttu tarkempaan tarkasteluun. Lue juttu huolellisesti läpi ja tee seuraavat tehtävät:

1. Mistä tunnistit tekstilajin? Kirjaa vihkoosi muutama havainto.
2. Etsi tekstistä faktat ja kannanotot. Merkitse kannanottojen yhteyteen myös se, kenen kannanotosta on kyse.
3. Erottuvatko faktat ja kannanotot toisistaan selvästi?