9. LUOKKA: KIELITIETOPROJEKTI

Yhdeksännen luokan syksyllä tutustutaan suomen kieleen ja sen erityispiirteisiin. Tunneilla käydään läpi sitä, millainen kielemme on maailman kielten joukossa. Syksyn aikana tutustutaan mm. seuraaviin kokonaisuuksiin:

• Maailman kielet
• Suomen sukukielet
• Monikielinen Suomi
• Suomen kielen ominaispiirteet
• Suomen murteet

RYHMÄTYÖ (3 oppilasta / ryhmä):

Valitkaa yllä olevasta listasta yksi aihealue. Ilmoittakaa valintanne opettajalle.

Tehkää aihealueesta mahdollisimman kattava esitelmä. Esitelmää tehdään koulussa kaksi oppituntia, loput työstä tehdään kotona.

OHJEET:

1. Tutustukaa aihealueeseen. Kootkaa tärkeimmät asiat Slides-tiedostoon.

• Aloittakaa lukemalla oppikirjasta aihetta käsittelevät sivut. Tehkää niiden pohjalta muistiinpanot. Etsikää lisätietoa myös netistä. Wikipedia ei saa olla ainoa lähteenne, etsikää tietoa myös muualta!
• Muistakaa, että asiaa ei voi opettaa muille, jos sitä ei osaa itse.

2. Ideoikaa, millaisen esitelmän pidätte.

• Miten esitelmää voisi havainnollistaa? Sopisiko aiheeseen tietovisa? Löytyykö netistä aiheeseen sopiva videopätkiä? Voisiko aiheesta tehdä oman opetusvideon? Tai kenties mainosvideon? Ideoikaa! Käyttäkää mielikuvitusta!

3. Pitäkää esitelmä opettajan kanssa sovittuna ajankohtana.

 

 

 

 

 

9. LUOKKA: ESITELKÄÄ VAPAAVALINTAINEN KIELI

Tutustukaa johonkin vapaavalintaiseen kieleen. Käyttäkää hyväksi esim. Duolingoa, Memrizea tai Ylen kielikurssivalikoimaa. Esitelkää kieli lopuksi vapaavalintaisella tavalla omalle luokalle. Listan suomen sukukielistä löydätte täältä.

1. Valitkaa kieli ja päättäkää esitystapa.

2. Etsikää tietoa valitsemastanne kielestä:

• Missä kieltä puhutaan?
• Paljonko kielen puhujia on?
• Mihin kielikuntaan kieli kuuluu? Mitkä ovat sen sukukieliä?
• Miten kieltä kirjoitetaan? Millaiset aakkoset kielessä on? Onko kielessä joitakin erikoismerkkejä?
• Millainen kieli on kieliopiltaan? (esim. Miten verbit taipuvat? Millaisia aikamuotoja kielessä on? Onko miehelle ja naiselle eri persoonapronominit?)
• Mitä erikoista kielessä on? Mitä tuttua kielessä on?
• Kielen nykytilanne ja tulevaisuus: käytetäänkö kieltä esim. opetuksessa tai valtion virallisena kielenä? Onko kieli vaarassa kuolla sukupuuttoon?
• Etsikää kielestä ääninäyte.
• Hyödyntäkää kuvia, videoita tai musiikkia kieleen liittyen.

2. Jos päätätte tehdä Google Slides -esityksen, muistakaa, että…

• esitelmän arvosanaan vaikuttavat esiintyminen, esitelmän sisältö ja havaintovälineen käyttö. Pyrkikää siis tekemään mielenkiintoinen esitelmä.
• ensimmäiseen otsikkodiaan tulevat aihe ja esittelijät.
• dioissa ei saa olla liikaa tekstiä.
• dioissa voi käyttää tekstin lisäksi kuvia, tilastoja ja videoita.
• käytetyt lähteet täytyy olla näkyvillä. Kerätkää ne viimeiseen diaan. Wikipedia ei yksinään riitä lähteeksi. Wikipediasta voi toki aloittaa, mutta siitä on lähdettävä parempien lähteiden äärelle. Lähteiden tarkoituksenmukainen käyttö on olennainen osa esitelmää. Muistakaa siis arvioida tiedon luotettavuutta.

Tietoa eri kielistä löydätte mm. alla olevien linkkien kautta:

• Kielikursseja
• Kielinäytteitä
• Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kotus
• Meänkielen sanakirja
• Sukukansojen ystävät
• Suomalais-ugrilaiset kielet ja niiden puhujat
• Suomesta Siperiaan – verkkonäyttely hantin kielestä
• Tietoa eri kielistä englanniksi

 

 

 

9. LUOKKA: KIRJOITA TEKSTI PORIN MURTEELLA

Millainen on sinun Porisi? Kirjoita teksti tai runo Porin murteella. Mu Pori o kaunis -nettisivuilta löytyy runsaasti valokuvia Porista. Voit ideoida tekstiä jonkun kuvan pohjalta tai kirjoittaa vapaasti ilman kuvaa. Käytä apuna Porin murteen sanakirjaa.

Lue aluksi Johanna Mattilan kirjoitus Porrii ylhäält päi. Kirjoitus voitti Satakunnan Kansan Mu Pori -kirjoituskilpailun koulusarjan syksyllä 2015.

Ohjeet:

• Kirjoita teksti tietokoneella.
• Fontti 12, riviväli 1,5.
• Muista otsikoida tekstisi.

 

9. LUOKKA: SUOMALAINEN NIMISTÖ

Nimi on ihmiselle tärkeä asia. Nimen avulla me toisaalta erotumme muista ihmisistä, toisaalta liitymme perheeseen ja sukuun. Virallisten nimien lisäksi meillä saattaa olla useita epävirallisia nimiä: hellittelynimiä, lempinimiä tai vaikkapa itse luomiamme sosiaalisen median käyttäjänimiä. Nimen antaminen on kaikissa kulttuureissa tärkeä tapahtuma ja siihen liittyy usein monenlaisia uskomuksia, perinteitä ja toiveita.

Suomessa on käytössä yli 50 000 eri etunimeä, vaikka almanakassa nimiä on vain noin tuhat. Nimet ovat osa kielen sanastoa, joten ne muuttuvat ajan myötä siinä missä muukin kieli. Kun vanhoja nimiä jää pois käytöstä, uusia tulee lisää ihmisten muunnellessa vanhoja nimiä, keksiessä uusia ja lainatessa kielestä toiseen.

Monissa kulttuureissa etunimien alkuperä on samanlainen: nimiä otetaan Raamatusta tai muista tärkeistä uskonnollisista teoksista (Johannes, Eeva, Mohammed), annetaan toivottujen piirteiden tai ominaisuuksien perusteella (Onni, Urho, Aimo), lainataan luontosanastosta (Suvi, Varpu, Ritva, Pyry), tarujen henkilöiltä (Tapio, Ahti, Väinö) tai vaikkapa vanhempien idoleilta (Elvis, Kimi, Viktoria).

Sukunimiä Suomessa on käytetty vasta verrattaen lyhyen aikaa. Aikaisemmin käytössä oli sukunimen tilalla lisänimi (Mylläri Matti) tai esimerkiksi talon mukaan annettu nimi (Isontalon Antti). Viralliset sukunimet yleistyivät vasta vuonna 1921, kun nimilaki astui voimaan.

Paikannimet nimeävät ihmisten rakentamia paikkoja, peltoja, kaupunkeja, kyliä, lähiöitä, siltoja ja luonnonpaikkoja. Suomessa on arvion mukaan käytössä yli kaksi miljoonaa suomenkielistä paikannimeä. Virallisten paikannimien lisäksi käytössä on suuri joukko epävirallisia paikannimiä, joilla esimerkiksi samalla alueella asuvat voivat nimittää tiettyjä paikkoja.

(Lähteet: Sä osaat -opetusblogi, Mikkola & Luukka: Taju. Äidinkieli ja kirjallisuus 9, WSOY 2007; Herajärvi, Laine, Paasio-Leimola & Vartia: Loitsu. Äidinkieli ja kirjallisuus 9. Otava 2006.)

TEHTÄVÄT:

1. Miehen- vai naisennimi?

2. Minkä ikäinen henkilö?

3. Tutki suosituimpia nimiä 1900-luvun alusta, 1900-luvun puolivälistä ja muutaman vuoden takaa. Mitä näet?

4. Selvitä Väeströrekisterikeskuksen nimipalvelun avulla,

• Kuinka monella suomalaisella on sama etunimi kuin sinulla?
• Kuinka monella suomalaisella on nykyisenä nimenä sama sukunimi kuin sinulla?
• Mikä on luokkasi yleisin ja harvinaisin etunimi?
• Mikä on luokkasi yleisin ja harvinaisin sukunimi?

5. Selvitä HS:n nimikoneella, kuinka suosittu nimesi on.

6. Käytä väestörekisterikeskuksen etunimipalvelua ja ota selvää, mitkä seuraavista nimistä on Suomessa hyväksytty etunimiksi:

Tikru, Käpy, Jaffa, Pepe, Tomaatti, Muna, Nasu, Ramones, Jösse, Limbo, Murkku, Merikeiju, Tarzan, Pantteri, Päärynä, Taateli, Siili, Pontso, Pocahontas, Muumi.

7. Lue artikkeli Näin populaarikulttuurin nimet kopioituvat lapsille ja vastaa kysymyksiin.

1. Nimet heijastavat ajan trendejä. Mitä tällä mahdetaan tarkoittaa?
2. Mitkä nimet ovat kasvattaneet suosiotaan Astrid Lindgrenin kirjojen myötä?
3. Mitkä nimet ovat tällä hetkellä suosittuja?
4. Voisiko lapsen nimetä Suomessa Klonkuksi?

8. Lue artikkeli Nimi tekee ihmisen ja tee artikkelista lyhyet muistiinpanot.

9. Tee parisi kanssa esitys paikkakuntanne epävirallisista paikannimistä.

Epäviralliset paikannimet tarkoittavat nimiä, joilla kutsutte oman asuinympäristönne paikkoja, mutta jotka on virallisissa kartoissa nimetty eri tavalla. Porilaiset tietävät, missä on Porkka ja Kuukkari, mutta toisella paikkakunnalla asuville nämä nimet eivät kerro mitään. Listatkaa mahdollisimman monta tällaista paikkaa ja merkitkää ne lopuksi kartalle. Printatkaa kartta paperille. Koettakaa lopuksi ottaa selvää, mistä nimet ovat saaneet alkunsa ja tuntevatko esimerkiksi vanhemmat ihmiset paikat eri nimillä.

11. Selvitä oma tangonimesi: 2. etunimesi + äitisi tyttönimi

Lähde: Osa tehtävistä lainattu/muokattu Sä osaat -opetusblogista

9. LUOKKA: MISTÄ SANOJA SAADAAN?

1. Vanhat omaperäiset sanat

Suomen kielessä on edelleen muutama sata sanaa, jotka ovat peräisin vanhasta kantauralista. Vanhaa omaperäistä sanastoa suomen kielessä edustavat esimerkiksi ihmisruumiiseen liittyvät sanat pää, suu ja jalka tai asumiseen liittyvät kota, tuli ja isä.

2. Lainasanat

Lähes puolet suomen kielen sanoista on lainattu vieraista kielistä. Sanoja on lainattu aina, jo vuosituhansia sitten, ja niitä lainataan edelleen. Osaa vanhimmista lainasanoista ei enää tunnista vierasperäisiksi, koska ne ovat niin mukautuneita suomen kieleen. Nykyään enemmistö lainasanoista tulee englannin kielestä.

3. Johdokset

Sanoja saadaan myös johtamalla. Suomen kielessä on paljon johtimia, joiden avulla sanoista voidaan johtaa uusia sanoja. Esimerkiksi –ja- ja -jä-johdoksia on runsaasti suomen kielessä (leikkaaja, soittaja, myyjä, piirtäjä).

4. Yhdyssanat

Uusia sanoja saadaan myös yhdistämällä kaksi sanaa yhdyssanaksi. Suurin osa uusimmista 2000-luvulla syntyneistä suomen kielen sanoista on nimenomaan yhdyssanoja, esimerkiksi muistitikku, pätkätyö ja sauvakävely.

5. Uusi merkitys

Joskus vanha sana on saanut uuden merkityksen, koska vanhassa merkityksessä sitä ei enää käytetä, esim. käsittää ja ymmärtää. Ne tarkoittivat ennen metsästyssaaliin käsittelyä ja saaliin ympäröimistä pyydystysvaiheessa. Joillakin sanoilla voi olla nykyään useampikin merkitys eli ns. vanhempi ja uudempi merkitys. Tällaisia sanoja ovat esim. hiiri ja levy.

6. Lyhentäminen

Sanoja saadaan myös lyhentämällä. Esimerkiksi luonnonmukainen > luomu.

7. Uudissanat

Kieleen myös keksitään uusia sanoja, kun uusille asioille ja ilmiöille tarvitaan nimiä. 2000-luvun uudissanat liittyvät muun muassa uusiin teknologisiin keksintöihin.

TEHTÄVÄT:

1. Jos uusia sanoja ei olisi syntynyt 10 viime vuoden aikana, mille asioille ei olisi nimeä?

2. Etsi sanaehdotukselle oikea pari:

3. Mistä sanoja saadaan? Kirjaa vihkoosi seitsemän eri tapaa ja anna jokaisesta vähintään kolme esimerkkiä.

4. Tutki alla olevia sanoja. Kirjoita sanan perään, millä tavoin se on syntynyt.

• meili >
• tietokone >
• lippis >
• curling >
• baarikärpänen >
• kirjasto >

5. Lue artikkeli Suuri osa suomen sanoista on lainattu muilta – suomesta taas on napattu sanoja yllättäviin kieliin ja vastaa kysymyksiin:

1. Suomen kielen sanat eivät ole järin omaperäisiä. Mitä tällä tarkoitetaan?
2. Mainitse viisi sanaa, jotka ovat vanhoja, kantauralista peräisin olevia sanoja.
3. Suomen kieleen on saatu sanoja eri tavoin. Mitä tapoja tekstissä mainitaan?
4. Selitä, miten ovat syntyneet sanat päätös, pääte ja päätellä.
5. Millä tavoin ruotsin sana pojke on harvinainen poikkeus?
6. Mistä kielestä on lainattu sanat tunturi, kontio, kaasu ja kahlata?
7. Suomen kieleen on lainattu sanoja useista kielistä. Mitä kieliä tekstissä mainitaan?

6. Valitse alta kolme uudissanaa ja selitä, mitä ne tarkoittavat. Jos et tiedä, yritä päätellä.

• etävanhempi
• uusavuton
• palkkakatto
• alkolukko
• ääkköset

7. Tarkastele seuraavia eri vuosikymmenien uudissanoja. Mitä sanat kertovat elämästä Suomessa?

• 1940–1950-luku: rintamamiestalo, televisio, farmarihousut, sotalapsi
  
• 1970–1980-luku: poreallas, muskelivene, pizza, sinkku, naispappi
  
• 2000-luku: älypuhelin, verkkolasku, tosi-tv, hiilijalanjälki

8. Muodosta uusia sanoja seuraavasti:

• Muodosta mahdollisimman monta eri johdosta sanasta väri tai hymy >
• Muodosta neljä substantiivia johtimilla –la tai –lä (esim. kahvi – kahvila). Erisnimet eivät kelpaa. Mainitse myös kantasana, kuten esimerkissä. >
• Muodosta neljä adjektiivia johtimilla -mainen tai -mäinen (esim. halpa – halpamainen) >
• Muodosta neljä adjektiivia johtimella -llinen (esim. tapa – tavallinen) >
• Muodosta neljä verbiä johtimilla -illa tai -illä (esim. teltta – telttailla) >

9. Keksikää pareittain vuorotellen yhdyssanoja. Uuden yhdyssanan alkuosana toimii edellisen yhdyssanan loppuosa.

Esimerkiksi linja-auto, autokauppa, Kauppatori

Lisätietoa:

Tiesitkö osaavasi venäjää? Kapakka ja 65 muuta lainattua sanaa

9. LUOKKA: NUORISOSLANGI

TEHTÄVÄT:

1. Katso video Ask a Tween: What’s Your Favorite Slang Word? Listaa ylös, mitä koululaisslangia itse käytät.

2. Yoloo vai noloo? Mitkä nuorisoslangin sanoista ja ilmaisuista kuulostavat nololta vanhempien sanomana?

9. LUOKKA: STADIN SLANGI

Video. Stadin slangin kehitys

1900-luvun alun Helsinki oli monikielinen yhteisö. Pihoilla kaikuivat sekaisin suomi, ruotsi ja venäjä. Maalta muuttaneet toivat mukaan omien alueidensa murteita. Helsinkiläisen nuorison oma kieli oli slangi, mutta sen käyttämisestä esimerkiksi koulussa saatettiin rangaista. Slangisanat saivat vaikutteita ruotsin ja venäjän kielistä. Jotakin voidaan päätellä siitä, mistä aihepiiristä slangisanoja löytyy eniten: esimerkiksi tyttöä, poikaa, poliisia, tappelemista, alkoholia ja sen käyttöä sekä seksuaalisuuteen liittyviä asioita kuvaillaan slangissa monilla eri sävyisillä sanoilla.

TEHTÄVÄT:

1. Testaa, oletko stadilainen vai rehupuntti. Tee testit täällä ja täällä.

2. Katso yllä oleva video ja vastaa seuraaviin kysymyksiin:

1. Milloin ja missä Stadin slangi syntyi?
2. Mistä kielistä se sai vaikutteita?
3. Milloin elettiin slangin kultakautta?
4. Ketkä puhuivat slangia?
5. Milloin slangi hajosi alakulttuureihin?
6. Ketkä ymmärtävät tänä päivänä parhaiten slangia?
7. Mistä uudet slangisanat nykyään tulevat?
8. Mitkä sanat on saatu Stadin slangiin ruotsista? Anna esimerkkejä.
9. Entä englannista?
10. Entä venäjästä?
11. Kirjoita määritelmä Stadin slangista.

3. Valitse toinen alla olevista tehtävistä. Käytä apuna Stadin slangin sanakirjaa ja Urbaania sanakirjaa.

a. Suomenna tekstipätkä:

»Silloin kun faija tseenaas hyvin niin joskus otettiin viiden minuutin pysäkin pirssistä fiude ja tsörattiin hela jengi Seurikseen. Pari kolme tuntia rundattiin saarta, skruudattiin mutsin smörgarit ja Magin jätskit. Himaan mentiin sporalla. Dallattiin ensteks Sipoonkirkon skurupysäkille. Oli kliffaa jos sattu tuleen kesävaunu. Ei haitannu vaikka siinä snadisti bloosas.» (Näyte 1930-luvun slangista emeritusprofessori Heikki Paunosen slangiarkistosta.)

b. Lue Aamulehden stadin slangilla kirjoitettu kolumni. Käännä yleiskielelle jokin sellainen kappale, josta et oikein saa selvää.

4. Kuuntele Tuomari Nurmion Stadin slangilla kirjoittama kappale  ”Tonnin stiflat”.

9. LUOKKA: PORIN MURRE JA LOUNAISMURTEET

Video. Tällaista on Turun murre.

1. Katso yllä oleva videopätkä, jossa kerrotaan Turun murteesta. Mitä samoja piirteitä löydät Turun ja Porin murteista? Kirjaa yhtäläisyydet vihkoosi.

2. Katso ja kuuntele uutiset poriksi ja savoksi.

Helsingin Sanomat pyysi Ylen ja MTV:n uutisankkureita lukemaan uutiset kotimurteellaan. Yle uutisten Matti Rönkä esittää uutiset savoksi ja MTV:n Kirsi Alm-Siira Porin murteella. Katso uutislähetys. Miltä tuntuisi, jos uutiset luettaisiin jatkossa yleiskielen sijaan murteella?

Katso myös nämä:

• ”Agrikolan Mikke duunas suomen kielen” – Näin uutinen taipuu kainuuksi, lapiksi, ouluksi, poriksi ja stadiksi
• Säätiedotus Porin murteella

3. Puhhuuks porilaiset jottai murret vai? Testaa, osaatko Porin murretta:

1. faartti
2. filunki
3. fletku
4. hantaaki
5. hantuuki
6. hööveli
7. jaakat (verbi)
8. klapi
9. knafti
10. koffeli
11. kronkeli
12. kruusailemati
13. nestuuki
14. nuljuttaa (verbi)
15. oorninki
16. peräprutku
17. plakkari
18. plarat (verbi)
19. prikka
20. trasu

4. KIRJOITA TEKSTI PORIN MURTEELLA: Lue ohjeet täältä.

5. Kokeile Turkuraattoria. Turkuraattori muuttaa kirjoittamasi lounaismurteelle.

6. Katso alla oleva Pulkkinen-sketsi. Pulkkinen oli vuosina 1999-2002 Nelosella pyörinyt sketsisarja. Antti Virmavirta näytteli sarjassa porilaista taparikollista. Onko Virmavirta mielestäsi uskottava puhuessaan Porin murretta?

9. LUOKKA: SUOMEN MURTEET

//www.thinglink.com/card/744838235577909248

Suomen murteet jaetaan länsimurteisiin ja itämurteisiin.

Näiden päämurrealueiden lisäksi murteet jakautuvat vielä keskenään erilaisiin murrealueisiin: lounaismurteisiin, hämäläismurteisiin, kaakkoismurteisiin, Etelä-Pohjanmaan murteisiin, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan murteisiin, peräpohjolan murteisiin sekä savolaismurteisiin.

Jokaisella paikkakunnalla on oma puhetapansa ja samankin murrealueen sisällä puhuttavien murteiden välillä on eroja.

TEHTÄVÄT:

1. Kirjaa ylös murteiden keskeiset piirteet. Liimaa vihkoosi kartta Suomen murrealueista. Tutustu murteita käsittelevään Prezi-esitykseen ja tee esityksen pohjalta karttaan lyhyet muistiinpanot jokaisesta murrealueesta.

2. Pelaa murrepeliä ja testaa tietosi Suomen murteista.

Lisätehtäviä:

3. Selvitä, mikä murre on kyseessä. Tehtävä löytyy täältä.

4. Lue murrenäytteet ja päättele puheesta, kuka henkilöistä missäkin näytteessä puhuu.

5. Tervetuloa murrematkalle Suomeen! Matkalla tapaat 8 nuorta ympäri Suomea. Kuuntele, miltä kuulostaa heidän kotikaupunkinsa murre.

Video 1. Tunnistatko murteen?

9. LUOKKA: LAUSEENVASTIKKEET

Piirros: Mschiffon

Isäkarhu sanoi: ”Joku on maannut vuoteessani”.
Isäkarhu sanoi, että joku oli maannut hänen vuoteessaan.
Isäkarhu sanoi jonkun maanneen hänen vuoteessaan.

Lauseen tuntomerkki on verbin persoonamuoto. Persoonamuotoisista verbeistä voidaan laskea, montako lausetta yhdessä virkkeessä on. Viimeisessä esimerkkivirkkeessä on vain yksi lause ja osa jonkun maanneen hänen vuoteessaan on lauseenvastike.

Lauseenvastike on erityisesti kirjoitetun kielen rakenne, joka korvaa että-, jotta-, kun– tai siten että -alkavan sivulauseen. Lauseenvastikkeiden avulla tekstiä voidaan tiivistää ja tehdä siitä sujuvampaa.

Lauseenvastiketta ei eroteta muusta lauseesta pilkulla, sillä se ei muodosta omaa lausetta.

Kuva: Anna Uusiniitty (ks. Sä osaat)

TEHTÄVÄT:

1. Lue oppikirjasta lauseenvastikkeita käsittelevä teksti sivuilta 26-27.

2. Muuta sivulauseet lauseenvastikkeiksi:

1. Kaisa halusi, että minä luen kirjan. >
2. Kaisa halusi, että hän lukee kirjan. >
3. Kun Kaisa on lukenut runoja, hän vain haaveilee. >
4. Kun luetaan kirjallisuutta, saadaan yleissivistystä. >
5. Kaisa sanoo, että runoilijat kirjoittavat parhaiten. >
6. Tilastot kertovat, että Suomessa luetaan paljon. >
7. Opettaja tiesi, että me luimme kirjan jo. >
8. Mielestäni maailmasta oppii paljon siten, että lukee. >
9. Minäkin luen kirjoja, jotta oppisin. >

3. Etsi alla olevista lauseista lauseenvastikkeet ja vaihda ne sivulauseiksi. Voit aloittaa sivulauseen neljällä vaihtoehdolla: että, kun, jotta, siten että. 

1. Tarzan ei tiennyt olevansa englantilaispoika. >
2. Hänen vanhempansa kuolivat laivan ajettua karille. >
3. Hoitaessaan lastaan apinat opettivat hänelle tapojaan. >
4. Opittuaan viidakon lakeja Tarzanista tuli eläinten suojelija. >
5. On vaikea uskoa ihmisten oppivan eläinten kieltä. >

4. Korjaa virheet lauseenvastikkeissa:

1. Vieraiden lähtiessä hän riisui vaatteensa.
2. Maija tanssii hyvin aina kavaljeerista riippuen.
3. Lentokoneen laskeutuessa matkustajat ryntäsivät ulos.
4. Opettajan antaessa läksyt saatiin kuin saatiinkin tehtyä.
5. Useimmat tulevat raskaaksi synnyttäen lapsen.

5. Lisätehtäviä lauseenvastikkeista:

Lauseenvastiketehtävä Salpro
Muunna sivulauseet lauseenvastikkeiksi
Oulun Norssin lauseenvastiketehtävä

Teksti ja tehtävät 2 ja 3 muokattu Sä osaat -blogin pohjalta.