projekti

9. LUOKKA: SUOMI JA SUOMALAISUUS -VIDEOPROJEKTI

Kaarisillan yhtenäiskoulu , ,
puhekupla_projektiTehkää noin kolmen hengen ryhmissä MAINOSVIDEO aiheesta Suomi ja suomalaisuus. Ohjeet: 

1. Valitkaa ryhmällenne jokin Suomeen tai suomalaisuuteen liittyvä aihe ja tehkää siitä mainos. Esimerkiksi:

  • Suomi-matkailumainos (esim. Mistä Suomi tunnetaan? Millainen maa Suomi on?)
  • Tyypillinen suomalainen -mainosvideo
  • Suomen kieli -mainosvideo

2. Suunnitelkaa ensin hyvin ja kuvatkaa vasta sitten. Videon maksimipituus on 1 minuutti.

3. Palauttakaa työnne Classroomin kautta.

 

 

 

 

9. LUOKKA: KIRJALLISUUSHISTORIAN PARITYÖ

Kaarisillan yhtenäiskoulu ,

parityoPARITYÖN OHJE:

1. Tutustukaa ensin eri aikakausien tekstinäytteisiin. Etsikää tieto, mikä teksti on kyseessä, kuka sen on kirjoittanut ja milloin se on ilmestynyt.

2. Etsikää tietoa oppikirjoista ja netistä omasta aikakaudestanne ja valitkaa aikakaudelta vähintään yksi keskeinen kirjailija, johon tutustutte. Opettaja jakaa jokaiselle ryhmälle aikakauden (suluissa esimerkkejä aikakauden kirjailijoista):

  1. romantiikka (Lönnrot, Runeberg, Topelius)
  2. realismi (Juhani Aho, Minna Canth, Teuvo Pakkala)
  3. symbolismi ja uusromantiikka (Eino Leino, L. Onerva)
  4. modernismi ja 1920-luvun kirjallisuus (Olavi Paavolainen, Edith Södergran, Katri Vala, Mika Waltari)
  5. 1900-luvun realismi (Maria Jotuni, Ilmari Kianto, Joel Lehtonen, F. E. Sillanpää)
  6. 1950-luku, sodanjälkeinen kirjallisuus (Tove Jansson, Kirsi Kunnas, Väinö Linna, Eeva-Liisa Manner)
  7. 1960-1970-lukujen kirjallisuus (Aulikki Oksanen, Pentti Saarikoski, Hannu Salama)
  8. 1980-luvun kirjallisuus, postmodernismi (Anja Kauranen, Leena Krohn, Rosa Liksom)
  9. Nykykirjallisuus 1990-2010-luku (Kari Hotakainen, Sofi Oksanen, Mikko Rimminen, Petri Tamminen)

3. Kerätkää tietoja useasta eri lähteestä. Muistakaa merkitä lähdetiedot muistiin.

4. Valitkaa, missä muodossa aikakauden ja kirjailijan esittelyn teette (Word, PowerPoint, juliste tai video).

5. Esitelkää aikakautenne muille. Hyödyntäkää esityksessänne tekstin lisäksi kuvia, videoita tai draamaa. Voitte esim. eläytyä aikakauden kirjailijan rooliin (yksi ryhmästä kirjailijana ja toinen haastattelijana).

6. Arviointi: Opettaja arvioi sekä työskentelyä että lopputulosta.

 

Tehtävä lainattu Sä osaat -blogista.

 

PROJEKTI: PIDETÄÄN KOKOUS!

Kaarisillan yhtenäiskoulu ,

kokousLähes jokainen meistä pääsee elämänsä aikana osallistumaan johonkin kokoukseen. Esimerkiksi taloyhtiöt ja harrastusryhmät järjestävät usein kokouksia. Kokouksissa pääsee vaikuttamaan niin yhteisiin kuin omaa itseä koskeviin päätöksiin. Nykyisin kokous voi olla konkreettisen kokoontumisen lisäksi myös etäkokous, kuten videokokous.

Ennen kokousta kokouksesta tiedotetaan ja kutsutaan osallistujia kokoukseen. Varsinainen kokous kulkee vakiintuneen menettelytavan mukaan. Menettelytapaa kutsutaan kokoustekniikaksi.

1. TUTUSTU KOKOUSTEKNIIKKAAN

Katso Anna Uusiniityn Prezi-esitys ja vastaa kysymyksiin. Etsi tarvittaessa tietoa netistä.

  1. Mikä on kokous?
  2. Mitä kokouksia sinä tiedät? Mieti esimerkiksi, missä kokouksissa vanhempasi ovat käyneet.
  3. Miksi kokouksia järjestetään?
  4. Kokouksen vaiheet voidaan jakaa kolmeen osaan. Mitkä nämä ovat?
  5. Mikä on kokouskutsu?
  6. Entä esityslista?
  7. Kenen tehtävänä on lähettää kokouskutsu ja esityslista osallistujille?
  8. Mistä asioista kokouksen järjestäjän täytyy huolehtia?
  9. Miten kokouksen osallistujat valmistautuvat kokoukseen?
  10. Nimeä kokouksen toimihenkilöt ja selvitä heidän tehtävät:
    • Mitkä ovat puheenjohtajan tehtävät?
    • Entä sihteerin?
    • Entä pöytäkirjantarkastajien?
    • Entä ääntenlaskijoiden?
  11. Kokous alkaa aina alla esitetyn kaavan mukaisesti. Selitä, mitä nämä tarkoittavat:
    • Kokouksen avaaminen 
    • Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
    • Kokouksen järjestäytyminen
    • Esityslistan hyväksyminen
  12. Kun kokouksessa halutaan päättää jostakin asiasta, asiaa tulee käsitellä tietyllä tavalla. Miten?
  13. Milloin kokouksen puheenjohtaja kopauttaa nuijalla pöytään?
  14. Mikä on kokouspöytäkirja?
  15. Jokaisen meistä tulisi hallita kokoustekniikka. Miksi?

2. RYHMÄTYÖ: JÄRJESTETÄÄN RYHMISSÄ KOKOUS

Muodostakaa kolme ryhmää ja harjoitelkaa kokouksen kulkua omien kokousten avulla. Jokainen ryhmä saa opettajalta omat kokousmateriaalit. Tutustukaa esityslistaan sekä niihin taustatietoihin, joita materiaaleissa on annettu. Valmistautukaan kokoukseenne sopimalla kokouksessa jaettavat roolit etukäteen ja kirjoittamalla muistiinpanoja. Jos ryhmässä ei riitä jokaiselle rooleja, jaetaan näille sihteerin ja pöytäkirjan tarkastajan työt.

 

Lähde: Sä osaat -opetusblogi

8. LUOKKA: UUTISPROJEKTI

Kaarisillan yhtenäiskoulu , ,

RYHMÄTYÖ: TEHKÄÄ OMA UUTISVIDEO

Tehkää 3-4 hengen ryhmissä noin 20-30 sekunnin mittainen uutisvideo. Ohjeet:

1. Katsokaa malliksi Yle Uutisluokan uutisvideoita:

2. Valitkaa kiinnostava aihe.

Miettikää, miten haluatte asiaa käsitellä. Mistä kerrotte ja miten? Tutustukaa aiheeseen, etsikää siitä monipuolisesti tietoa.

3. Hahmotelkaa uutisenne käsikirjoitus. Käyttäkää apuna oheista käsikirjoituskorttia.

Käsikirjoitus on suunnitelma, jonka pohjalta uutisvideo kuvataan. Suunnitelkaa uutisenne runko eli se, miten uutinen etenee. Miettikää, miten aloitatte, mitä sitten tapahtuu jne. Miettikää, keitä haluatte haastatella. Tasapuolisuuden vuoksi juttuun on hyvä sisällyttää toisistaan poikkeavia tai vastakkaisia näkemyksiä. Valmistautukaa haastatteluihin huolella: Tehkää haastattelukysymykset ennakkoon. Välttäkää kysymyksiä, joihin voi vastata ”kyllä” tai ”ei”.

4. Jakakaa roolit.

Kuka vastaa mistäkin? Jokaisella täytyy olla jokin selkeä tehtävä.

5. Kuvatkaa. Katsokaa ennen kuvaamista opetusvideo, jossa annetaan hyviä vinkkejä kuvaamiseen.

Kuvatkaa haastattelut ja muu tarvitsemanne materiaali. Tarkistakaa aina heti kuvaamisen jälkeen äänen ja kuvan laatu. Haastatteluja voi olla vaikea kuvata myöhemmin uudelleen.

6. Editoikaa uutisenne valmiiksi. Editointiin löytyy apua täältä.

ARVIOINTI:

Arvosanaan vaikuttavat:

  • lopputulos (sisältö, rakenne ja ulkoasu)
  • ryhmätyöskeltely
  • työskentelytaidot ja ohjeiden noudattaminen (työn eteneminen oppitunneilla)
  • oma osallistuminen projektiin